Eeva Elisabet Joenpelto syntyi 17.6.1921 Sammatin Myllykylässä kauppiasperheeseen. Lapsuutensa maisemista, kyläläisten tarinoista ja vahvasta luontosuhteesta kasvoi kirjailija, jonka tuotannossa Länsi-Uusimaan ihmiset, kieli ja maisema elävät vahvoina ja omaleimaisina.

Joenpelto julkaisi vuosina 1946–2000 yhteensä 28 teosta. Hänen läpimurtonsa tapahtui 1950-luvulla, ja suureen suosioon hän nousi 1970-luvulla neliosaisella Lohja-sarjalla, jossa kuvataan 1920-luvun Suomea ja paikallisyhteisön ristiriitoja.

 

Myöhempiä merkkiteoksia ovat muun muassa Elämän rouva, rouva Glad (1982) sekä Finlandia-palkittu Tuomari Müller, hieno mies (1994).

Talvet kuluivat Helsingissä, mutta kirjoittaminen tapahtui kesäisin Sammatissa. 1970-luvulla Joenpelto palasi pysyvästi synnyinseutunsa maisemiin ja rakennutti Vares-Kantolan hirsitalon, josta tuli hänen kotinsa ja myöhemmin kirjailijaresidenssi.

​

Joenpellon tuotanto tunnetaan tarkkanäköisestä ihmiskuvauksesta, paikallisesta kielestä ja vahvasta, omia polkujaan kulkevasta näkemyksestä. Hän oli kirjailija, joka asetti itselleen korkean riman – ja jätti pysyvän jäljen suomalaiseen kirjallisuuteen.